No niin, taas hykerteli eläinlääkärisetä kun soitettiin Tuukalle aikaa vastaanotolle. Ihan kuin olisin nähnyt havaji-paidan pilkottavan työpaidan kauluksesta, varma en ole kun en kehdannut tuijottaa... Silmänisku

Kyse oli siis siitä, että Tuukka kaljuuntuu Päättämätön Ei kiva yhtään!!! Tuukan selässä on kämmenen kokoinen läntti ilman karvoja, jonka olen pitkän aikaa ajatellut johtuvan pienestä patenttiratkaisusta, jonka teimme kun valjaat meni rikki eikä heti ollut sitten rahaa uusiin. Ajattelin, että tämä ratkaisu vei karvat kun hankasi sitä kohtaa aika reippaasti. Mutta pakkohan se oli kuitenkin sitten selvittää ihan lääkäriltä, ettei vain ole mitään muuta...

No lääkäri setä tuumasi sitten että kyseessä voi olla kilpirauhasen vajaatoiminta ja minä tietenkin huokaisin helpotuksesta ja olen ihan onnellinen jos on VAIN siitä kyse... Koska, taita olla periytyvää mammalta, itselläni on sama ongelma ja tiedän ettei sen hoito ole koiralla yhtään sen ongelmallisempaa kuin ihmiselläkään. Mikäli sitä samalla tyroksiinilla hoidetaan kuin ihmistenkin, on lääkkeet jopa suhteellisen edullisia, joten nou hätä sen puolesta.

Tuukasta otettiin verikokeet ja tuloksia odotellaan perjantaihin. Verikokeen ottokin ihan tajuissaan onnistui hienosti ja Tuukka otti asian aika lunkisti. Toki molemmat jouduttiin pitämään kiinni kun verikoetta otettiin ja aika tiukasti saatiinkin pitää, mutta olen suorastaan yllättynyt ettei sen suurempaa paniikkikohtausta tullut (kellekään Silmänisku )

"Ranteeseensa" Tuukka sai hienon punaisen siteen kotimatkan ajaksi ja tietenkin muutaman herkun ettei jäisi paha mieli. Mami sai muistoksi aivan järjettömän suuren laskun ja kehoituksen soittaa tuloksista perjantai aamuna. Tasan ei mee tää homma kyllä! (jäin siis täysin ilman herkkuja) Otsan rypistys

Toukokin on sitten yrittänyt parhaansa mukaan päästä eläinlääkäriä tervehtimän (varmaan herkkujen toivossa) ja ollut niin maha sekaisin ettei mitään rajaa... Hetken se oli jo ihan kunnossa mutta ilmeisesti ei nyt ole oikein ruokapolitiikka kunnossa kun on jouduttu sen kanssa venkslaamaan ja koko ajan on ruoka vaihtunut. Se ei ole pienen chowi-pojan elämä helppoo, ei!! Pitää ilmeisesti vedota ruoan valmistajiin etteivät ala niitä koostimuksiaan muuttamaan kun toisten mahat on sitten ihan sekaisin eikä tule mistään mitään! Varsinkin jos joku pieni chowin poika rakastaa syömistä ylikaiken ja kaiken yli Silmänisku

Vielä kuva Tuukasta joka esitteli kotimatkalla hienoa sidettään Nauru

1245779699_img-d41d8cd98f00b204e9800998e