Meillä täällä se keikkuminen näkyy Touko-pojan linkuttamisena . Kylmät ja kosteat ilmat ennen pääsiäistä teki tehtävänsä, mutta onneksi ollaan kai jo voiton puolella eikä jalka tunnu olevan niin kipeä. Minä vannon hainrusto-vihersimpukka-kapseleiden nimeen kun on kyse koiran nivelongelmista. Ja kunhan tulee taas mökkeilykelit niin sitten pääsee Touko vahvistamaan jalkalihaksiaan järvessä.

Eläinlääkäriä käytiin myös Tuukan kanssa tervehtimässä. Kyllä toi sen klinikka on kohta kii ja lääkärisetä pakkaa kamojaan konttiin Havajille muuttoa varten. Kun puhutaan choweista niin on syytä muistaa ettei mitkään limakalvot yms. ole normaalin väriset vaan nimenomaan sinisen mustat, jolloin haavat ym. jäävät sopivasti piiloon. Jos haavauma sattuu olemaan sellaisissa paikoissa, jotka liittyvät lisääntymiseen, en minä ainakaan kurkistele sinne harvasepäivä... Tällä kertaa oli kyse noista sinisistä pallukoista Tuukan jalkojen välissä ja niissä olevasta haavasta joka teki kyseiset pallukat aikas hurjan näköiseksi. Onneksi ei sentään mennyt lisääntymiskyky vaan ne oli vielä pelastettavissa . Puhdistus ja lääkkeet, lääkkeet ja puhdistus ja ongelma oli pois. Samoin kävi lompakossa olleiden rahojen mutta mitä sitä ei tekis, jotta koirat olisi kunnossa.

Sairastelun ohessa täälllä vaan odotellaan kovasti kesää. Ja sitä ettei kura ja hiekka kasaantuis näin kovin paljon joka paikkaan. Imuria saa käyttää joka toinen päivä jos meinaa asua hiekattomassa ympäristössä. Ja siitäkös karhuherrat ovat innoissaan. Toinen juoksee karkuun ja toinen asettuu makaamaan imurin eteen (jos joku imuroisi taas hänenkin turkkiaan kun se tuntuu niin mukavalta). Jos sitä pääsis tosiaan kohta sinne mökille käymään niin saisin sitten tännekin kesän ensimmäiset uintikuvat.

Sitä odotellen.