No niin,koulun alun kiireet ovat sen verran helpottaneet että ehdin tehdä koneella muutakin kun vain kouluun liittyviä juttuja ja näin ollen ajattelin päivitellä kuvallisesti kuulumisia...

Kerroin edellisessä päivityksessä Tuukan sylikoira- vaiheesta ja se jatkuu, mutta tämän lisäksi Tuukalla on uusi harrastus, jonka hän tosin keksi jo silloin kun muutettiin tänne , mutta joka on nyt sitten vakiintunut päivittäiseksi. En tiedä mistä Tuukka on ottanut moiseen verhomummoiluun mallia (jaa-a) mutta tämä on meillä aika arkinen näky nykyään..




Niin, kai sitä pitäisi itse tuijotella naapureiden valaistuista ikkunoista sisään vasta kun koirat on jossain aivan muualla...;)
Tuukan sylikoira-vaihe saa uusia ulottuvuuksia. Olin makoilemassa sängyllä kun verhomummomme Tuukka tuli läheisyyshakuisessaan kohtauksessaan viereen...Samalla siis kun saa olla vieressä rapsuteltavana, voi kätevästi vakoilla pihapiirin tapahtumia... Otin kuvan, kun Tuukka näytti niin ylväältä, chowejahan sanotaan yleiskuvauksessa muistaakseni ylväiksi...Onko näin?

Ainakin meidä Tuukkaa voisi luulla jokseenkin omanarvontuntoiseksi tämän kuvan perusteella...!?!

Touko taasen on oma pirteä ja leikkisä itsensä jolla ei kai tule tuon ikuisen uhmavaiheen lisäksi mitään vaihteluita tuohon mielialoihin. Meillä on koirien oma lelukoppa toisen huoneen nurkassa, josta Touko käy aina tasaisin väliajoin kaivamassa itselleen uuden retuutettavan. On sanottu ettei chowit ole kovin leikikästä sakkia, mutta kai se on taas todettava että poikkeus vahvistaa säännön. Edellisenä siivouspäivänä puolisko kasasi kaikki lelut takasin koppaan ja annas olla kun viimeinenkin matto oli aseteltu paikoilleen, niin johan alkoi lelukopalla tapahtua. Lelujen levityksellä tuntuu olevan tietty järjestys ja tavaroilla tuntuu olevan omat paikkansa Toukon mielestä. Ensin haetaan kaksi eri luuta pois kopasta, sitten revitään pehmolelu possu ja sen jälkeen muutama vinkuva pehmolelu... Toinen luu päätyy olohuoneen lattialle ja toinen lelukopan viereen, pehmopossu päätyy toisen huoneen parvekkeen oven eteen ja vinkupehmolelut, toinen korituolin alle ja toinen eteiseen....Joko uskotte että ne löytyy AINA samasta paikasta kun aletaan taas siivota?! Myös jokaisella lelulla leikitään teittyinä ajankohtina. Pehmopossun häntää lussutetaan aina siinä parvekkeen oven edessä kun illalla ollan menossa nukkumaan, luita voi syödä iltaruuan jälkeen ja samalla vahtia ettei vaan vapaana olevaa luuta Tuukka missään nimessä saa edes nuuhkaista. Vinkulelut on hepuleita varten jos Tuukan kanssa ei saa matsia aikaan...Huoh!
Tässä asiasta todiste...

...siis Touko on tapojensa orja...
Olen kyllä ajatellut että tuo lelujen levittely voi tuoda turvaa kun on vasta puolitoista kuukautta sitten muutettu, mutta en tiedä mistä tulee noinkin tarkka järjestys...
Ihmettelen myös kovasti paljon Toukon leikkisyyttä. Jos omat lelut ei jostain syystä innosta eikä Tuukka ei innostu painimaan, Touko tulee haastamaan minut "painimaan", aivan outoa toimintaa chowilta!!!

Sitten on pakko omistaa kuva hannalle:


Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...?

Loppuun laitan kuvan joka on "mummoa" varten.


Tämä kuva on kaiken kaikkiaan harvinainen, Touko ei makaa eikä ole taklannut Tuukkaa taka-alalle. Molemmat katsovat kameraa ja silmät on auki...Kaikista niistä 1500 kuvasta, yksi on onnistunut, jippiiiiii!!!! ;)