No niin vihdoin sain taas netin toimimaan ja muuttolaatikot purettua. Muuttaminenhan on tunnetusti mukavaa puuhaa noin yleisestikin mutta koirien kanssa muuttaminen on sitten vasta kerrassaan hauskaa... Aloitettiin  kyllä jo suhteellisen aikaisin käyttämään niitä uudella asunnolla, joka osoittautui nerokkaaksi keksinnöksi, sillä Touko meinasi läähättää itsensä hengiltä ensimmäistä kertaa kun tultiin asunnolle, mutta kerta kerran jälkeen tilanne rauhoittui ja lopulta kun alettiin tuoda iltaisin puoliskon kanssa tavaraa iltaisin tänne, olisi koirulit olleet mieluummin mukana kuin jääneet puoliksi tyhjään, vanhaan kotiin. Tuukka meni ihan sekaisin kun se tajusi että ikkunat onkin täällä niin alhaalla että hänkin näkee ulos kun seisoo takatassuillaan ja nojaa ikkunan alakarmiin...tai jos istuu sängyllä niin näkee pienemmällä vaivalla ;) Nyt se sitte aina tuijottelee ikkunoista ulos. Vanhalla asunnolla se yritti vielä samaa mutta eipä siitä tullut kuin tuhoa kun herra pyyhkäsi vain kaikki esineet ikkunalaudalta lattialle eikä nähnyt mitään...(paitsi mamin, jonka naama punoitti ja suusta pääsi sellaisia sanoja, jotka sai puolestaan Tuukan korvat punoittamaan)
Kyllähän noi koirat oli vähän kummissaan koko touhusta. Lopulta Tuukka päätteli että jos jokin on pysyvää...

...niin mamin aamutossu. Sen kanssa se nukkui tyytyväisenä, ilmeisesti se oli päätellyt että ilman tätä se ei muuta ja jos minä makaan sen päällä, niin se muistaa ottaa sit minutkin!
Toukokin oli aivan silminnähden huolissaan ja osallistui tärkeiden asioiden pakkaamiseen...

...tuijottamalla intensiivisesti niitä, millä se varmasti uskoi varmistavansa ettei mitään tärkeää unohdu!

Viimeisenä yönä vanhalla asunnolla Tuukka järjesti meille yllätyksen. Puolisko oli irroittanut jo valmiiksi pesukoneen ja valuttanut kaiken likaveden ja putsannut sen siivilän sieltä sisältä,niin että pesuhuone haisi aivan kamalalle!!!SiisTODELLA kamalalle,voitte kuvitella vaan... No se osa likavedestähän oli sitten jäänyt siihen pesuhuoneen lattialle ja sen enempiä ajattelematta me menimme olohuoneeseen katsomaan hetkeksi telkkaria ennen nukkumaan menoa... Muistatte varmaan kuinka Tuukka tykkää möyriä hevosen lantakasoissa...Ja arvaattekin varmaan jo, että Tuukka ajatteli käydä hieman pesuhuoneessa myöskin ennen nukkumaan menoa...
Tuukan mielestä ajatus oli loistava: "Vähän käyn tässä ennen nukkumaan menoa, ihan vähän, jos vaan pikkaisen, noin! Jos vielä heitän selälleni ja vähän käännän kylkeä ja hinkutan vielä vähän toista kylkeä tässä taivaallisessa viemärintuoksuisessa vesipisara meressä, sitten jos noin muodon vuoksi vähän pudistelen itseäni,ennenkuin menen mamin sänkyyn pötköttämään ja odottamaan että ne tulee heittämään minut ulos makkaristaan...Ihan hetkeksi annan itseni tähän nukahtaa...turkkikin kuivuu mukavasti tähän ihanaan sänkyyn joka vetää kaiken tämän tuoksuvan veden aivan petareihin saakka...mmmm..." Eli toisinsanoen viimeinen yö me vietettiin sängyssä jossa ei ollut lakanaa, petivaatteita eikä petauspatjaa koska kaikki jouduttiin laittamaan jätesäkkiin aivan järkyttävän hajunsa takia, mikä johtui todellakin siitä että Tuukan turkissa ollut viemärinhajuinen vesi oli todellakin imeytynyt niihin!
No mutta loppu hyvin kaikki hyvin, nyt olemme viikon asuneet uudessa asunnossa ja koiratkin ovat alkaneet tottua tähän paikkaan. Esimerkiksi hissin käyttö meiltä sujuu jo mainiosti. Hissin ovella kuunnellaan hiljaa ja tarkasti koska ovi kolahtaa sen merkiksi että hissiin pääsee ja sitten kun sinne pääsee, istutaan hissin peräseinää vasten tarkasti ja hiljaa kuunnellen koska ovi kolahtaa taas jotta sieltä pääsee pois ;D
Muutossamme on ollut minusta jotenkin surkuhupaisaa sijaintimme nykyään suhteessa eläinlääkäriimme,jonka matkakassaa käymme tämäntästä kartuttamassa. Hän nimittäin asuu/pitää vastaanottoaan n.500 metrin päässä :D Eli jos iltalenkillä hän tulee koiransa kanssa vastaan ja näyttää siltä että kaipaa jonkinlaista piristystä, voidaan mennä taas näyttämään jotain oletettua tai ei-niin-oletettua vaivaa vastaanotolle ja taas saa lääkäri-setä havajin-matkansa...;D

Löysin muutaman kuvan vuoden takaa... Jokseenkin hellyin...ja nyt ilahdutan teitäkin niillä...

Touko n. 7 vko :D

Ensimmäisiä ulkoiluja yhdessä...

Mutta nyt sitten siihen ajankohtaisempaa aiheeseen näin lopuksi. Eli joulu tulee ja niinpä tahdomme toivottaa kaikille näiden kuvien kera
 RAUHALLISTA JOULUA JA ONNELLISTA VUOTTA 2008!