Touko ja ikkuna.

Olipa kerran pieni koira nimeltään Touko. Touko löysi kotoaan sohvan jonka päälle päätti eräänä aamuna kiivetä. Sohvalle kiivettyään Touko-poika huomasi edessään jotain aivan uutta ja ihmeellistä. Jonkilainen aukko josta näki läpi, muttei kuitenkaan päässyt ulos... Touko päätti katsoa mitä aukosta näki. Hän ponkaisi tassunsa sohvan selkänojalle ja nojasi niihin nähdäkseen paremmin. Ja mitä ihmettä!!! hänen pihallaan käveli ihmisiä...aivan pöyristyttävää, ajattelin Touko. Nyt on tehtävä jotain. Ja niin Touko aloitti korvia huumaavan ulvomisen.
Kauan ei Touko kuitenkaan ehtinyt ulvoa kun makuuhuoneesta tuli ärtynyt mies, joka käski olla hiljaa. Ei kuulemma sovi ulvoa puoli seitsemältä aamulla kun koko muu talo vielä nukkuu. Touko odotti hetken ja odotti toisenkin, ja sitten, kun ne ihmiset siellä pihalla eivät uskoneet, ettei Toukon omalla pihalla saa kävellä miten sattuu, vaikka heidän autonsakin on sinne parkkeerattu, Touko aloitti ulvomisen uudestaan. Silloin mies tuli ja Toukon harmiksi sulki, miehen sanojen mukaan kaihtimet. Koska aukkoa ei enää näkynyt, eikä sen myötä myöskään ihmisiä Touko päätteli heidän hävinneen hänen pihalta kävelemästä ja kävi levollisena nukkumaan. Sen pituinen se.

2204667.jpg

Tapahtuneesta kului muutama tunti ja samassa asunnossa asuva nainen avasi "kaihtimet", jotta pikku Touko näkisi mitä hänen pihallaan tapahtui. Touko kutsui myös isoveikkansa Tuukan ihmettelemään näitä törkeitä ihmisiä, jotka hänen ulvonnastaan huolimatta julkesivat tulla hänen pihalleen.

2204674.jpg

Touko raportoi mitä ulkona tapahtuu ja Tuukka kuuntelee vieressä...

Illalla oli kuulemma uuden vuoden aatto. Se oli se aika kun paukkuu ja vinkuu ja rätisee. Sitä ei pienen koiran korvat kestä kuulla, ja Touko pakkasikin reppuunsa tarvittavat tavarat ( vinkulelunsa, herra pöllön) ja lähti ystävänsä Eddie-koiran luo mökille.

2204683.jpg


Tämän tarinan myötä haluamme toivottaa hyvää alkanutta vuotta kaikille! :D