Juu, meillä kävi eilis-iltana vieraita. Pieni koiran poikanen eddie (Hullunmylly), joka kummastutti poikia aika lailla. Taisi meidänkin karhuherrat kummastuttaa pientä vierailijaa, joka oli juuri ja juuri Tuukan pään kokoinen, kun lopulta piti ihan komentaa kun ei ne möhkäleet mitään leikkineet, makasivat vaan tai sitten kurkkivat kulman takaa...

Eddie komensi meidän herroja leikkimään kanssaan... Touko ihan himppasen verran saattoi ehkä innostua, ja pyrähti kerran ihan kuin leikkisi mutta poistui kuitenkin omalle paikalleen ja tyytyi olemaan omissa oloissaan "siitä lähtee joku kummallinen ääni, en ymmärrä...menen nukkumaan..."
Tuukka sitten otti asiakseen tutustua moiseen pieneen olioon ja heitti makuulleen keittiön lattialle...

Ja päästi Eddien tutkiskelemaan itseään...mutta eihän pieni voi nähdä niin matalalta kaikkea kun toinen on niin iso...

...joten se päätti kiivetä Tuukan selän päälle tarkastelemaan tätä möhköä. Täysin ymmärrettäväähän se tietysti on, saa helpommin kokonaiskuvan kun nousee vähän ylemmäs katsastamaan! ;) Tuukka ei ollut moksiskaan vaikka toinen kiipeili, vähän se kyllä aristeli kun Eddie oli menossa tutkimaan sen "pieniäsinisiä", mutta se lienee ymmärrettävää kun Touko kävi pienenä nooden kimppuun hampaineen, niin kai sitä arkailee pentujen läsnäollessa! :D
Lopulta Eddie kävi katsastamassa myös etupään...

Tuukan ilmeetä näkee, ettei se välitä toisaalta mitään , toisaalta se ei tiedä kuinka suhtautua...

Kerrassaan mainio koiran poikanen tuo Eddie...Kunhan rokotukset on kaikki kunnossa ja kokoa on tullut, luulen että rökittää meidän herrat mennen tullen ;).

Touko on nyt tullut sitten aikuiseksi. Ja nyt on valtataisteluiden aika! Minun läsnäollessani moisia taisteluita ei näy , mutta puoliskon käyttäessä lenkillä, painimatsit yltyy hampaiden näyttelyksi ja murinaksi Toukon osalta. Ilmeiseti olen saavuttanut todella paikkani laumanjohtajana sillä eivät moista tosiaan tee kun olen paikalla.

Muuten kuulumiset on aika vähissä, kevät tulee ja mökkikautta odotellaan, jotta pojat pääsis taas metsään ja uimaan. Sitä uimista taas odotellaan tooooooosi innoissamme...Siis koirat varmasti juu, mutta me emme. Mutta kiellä nyt mökillä toisia kun järvi on ihan rannassa (hehheh...). Viime kesänä yritimme estää pentuturkkista Toukoa menemästä uimaan ja luulimme onnistuneemme hyvin kun se lähti painaltamaan syvälle metsään. Ajateltiin, että hienoa, nyt se vaan vaeltelee kuivalla maalla niin eikös mitä. Se käveli metsän läpi saaren läpi vastapäiseen rantaan, kävi siellä uimassa ja käveli takasin metsän läpi meidän eteen "ähäkutti, kävinpäs uimassa, koittakaakin estää..." Jotta sellasta...